Kevätkauden neljäs teatteri oli Sara Stridsbergin Pyörre Koko Teatterissa.
Näytelmän alaotsikko on Rakkauden Antarktis revisited (näytelmä kuolleelle naiselle) ja se perustuu Stridsbergin Rakkauden antarktis romaaniin. Romaani taas sai innoituksensa Ruotsissa 80-luvulla tapahtuneesta paloittelusurmasta.
Näytelmän oli suomentanut ja ohjannut Helena Kallio. Pääroolissa kuolleena Kristiinana esiintyi Fanni Noroila ja muissa rooleissa Jani Toivola, Nelly Kärkkäinen, Anna Veijalainen, Ari Numminen, Roderick Kabanga sekä Senna Vodzogbe. Esityksen musiikista vastasi Timo Hirvonen.
Pyörre oli ehdottomasti teatterikevääni tähän astinen huippu, jota on vaikea ylittää. Kävimme katsomassa kauden viimeisen esityksen, joten lavatyöskentely oli varmasti jo hioutunut kevään mittaan, mutta nyt se ainakin oli aivan huippua. Jokainen liike mitä lavalla nähtiin oli juuri oikeassa paikassa.
Fanni Noroila loisti eräänlaisena kertojana toimivana Kristiinana, joka on lähes koko ajan näyttämöllä ja suurimaan osan ajasta myös äänessä. Harvoin on ilo nähdä näin taitavaa, tarkkaa ja silti voimakkaasti tunteita välittävää näyttelemistä. Pelkästään valtava tekstin määrä mikä hahmolla on on jo niin vaativa, että kaikki ei siihen pystyisi. Aivan huikea suoritus.
Myös muut näyttelijät olivat erittäin hyviä ja koko ensemble toimi saumattomasti yhteen. Näytelmän minimaalinen lavastus, lavaa lähes kokonaan ympäröivä katsomo ja aivan lähellä oleva yleisö eivät anna mitään suojaa näyttelijöille, joten pienetkin rikkeet välittyisivät katsojille ja rikkoisivat intensiteettiä. Tällaisia ei kuitenkaan ollut huomattavissa lainkaan. Aivan erinomaista teatteria!
Elämää kirjojen keskellä 