(Artikkelikuva yllä: Pinokkio, Ryhmäteatteri)
Olin saanut kaksi kutsua kesäteatteriin (ei mainostarkoituksessa toisen päivätyön kautta ja toisen sukulaiselta) ja tietenkin ne osuivat samalle viikolle. Molemmat sattuivat myös olemaan ennakkonäytöksiä.
Ensimmäisenä kävin katsomassa Keski-Uudenmaan Teatterin Suurenmoista!, jota esitetään Tuusulassa Krapin kesäteatterissa. Katsomamme näytös oli esityksen aivan ensimmäinen esitys yleisön edessä. Suurenmoista! on Florence elokuvastakin tuttu Florence Foster Jenkinsin tositarinaan perustuva musiikkifarssi. Näytelmän käsikirjoitus on Peter Quilterin ja Tuusulaan sen oli ohjannut Lija Fischer.
Jos Florence ei ole tuttu, kyse on siis New Yorkissa vaikuttaneesta seurapiirirouvasta, jonka laulajan ura oli huipussaan 1920-1940 luvuilla. Florence oli tuolloin seitsemänkymppinen ja hänellä oli tukenaan aviomiehensä St. Clair Bayfield. Florence nousi kuuluisaksi, koska hän ei osannut laulaa ollenkaan, mutta se ei estänyt häntä luomasta uraa laulajana tai levyttämästä. Florencen tarina on aivan huikea ja on oikeastaan aika kammottavaa, että se on typistetty tällaiseksi tyhjänpäiväiseksi tekstiksi näyttämölle.
Mutta jätetään käsikirjoitus sikseen ja keskitytään vain tähän toteutukseen.
Aloitetaan positiivisista asioista, joita on oikeastaan vain kaksi. Tuomas Korkia-Aho oli erittäin kelvollinen Florencen pianistina ja yllättävän hyvä laulaja. Myös Sanna Stellan sivuroolissa Florencen ystävättärenä oli oivallinen. Voi olla, että muutkin roolisuoritukset vielä kohenevat kunhan näytelmä saa muutaman esityskerran alleen ja rytmitys alkaa rullata.
Eniten minulle näytelmässä tökki aivan käsittämättömät ja kokonaisuuteen sopimattomat musiikkivalinnat (eli Florencen konserttikappaleita lukuunottamatta kaikki), todella ankea lavastus (kesäteatterilla on aina rajoitteensa, mutta viime vuotiseen verrattuna tämä oli todella valju vaikka olisi pitänyt olla New Yorkin 40-luvun luksusta) sekä Reeta Vestmanin esittämät sivuhahmot, joiden olisi pitänyt olla varmasti jonkinlainen välikevennys, mutta olivat vain vaivaannuttavia.
Jos haluatte nähdä tänä kesänä hyvää kesäteatteria niin suunnatkaa Tuusulan sijaan Suomenlinnaan. Suomenlinnan kesäteatterissa on tänä vuonna Ryhmäteatterin esitys Pinokkio. Näytelmä perustuu Carlo Collodin tekstiin, sen on sovittanut ja ohjannut Juha Kukkonen ja dramaturgina Elina Snicker. Esitys mukailee tuttua Pinokkion tarinaa melko uskollisesti, mutta se on sijoitettu jonkinlaiseen dystooppiseen jakautuneeseen tulevaisuuden maailmaan missä rikkaat elävät sähköaitojen takana ja niiden ulkopuolella muu maailma kärsii. Pinokkion matkalla nukesta oikeaksi pojaksi on kaikenlaisia houkutuksia, huijareita ja seikkailuja, joissa omatunnon ääni yrittää häntä ohjata. Tällä Pinokkiolla oli omatuntonaan Satu Sirkka.
Tämä oli aivan loistava sovitus tutusta sadusta, johon oli hienosti saatu tuotua mukaan niin huumoria kuin nykypäivän uhkakuvia. Koko ensemble tekee lavalla aivan loistavaa työtä, mutta erityisesti Mikko Kauppilan työ Pinokkiona on aivan upeaa katseltavaa. Mitä loistavin fyysinen ja koskettava taidonnäyte. Lämmin suositus Suomenlinnan Pinokkiolle!
Elämää kirjojen keskellä 