Avainsana-arkisto: kirjallisuus

Instagram-haasteet jatkuvat. Nyt on aika tutustua hieman minuun lukijana ja vuorossa #6faktaalukemisesta, jonka minulle heitti @vielamuutamasivu helmikuussa 2025.

1. Outous ja säröt kiinnostaa
   
   Parhaissa kirjoissa on jotain hieman outoa, hahmoissa säröjä, jotain epätäydellisyyksiä ja epäsovinnaisuuksia. Parhaat kirjat ovat niitä, jotka jakavat mielipiteitä voimakkaasti ja herättävät tunteita niin tarinallaan kuin rakenteellaankin.
2. Kuuntelen äänikirjapalveluista enimmäkseen kirjoja, jotka omistan myös fyysisenä kirjana.
   
   Tämä johtuu osin siitä, että ilman kuuntelemista TBR-pinoni kasvaisivat holtittomasti ja aikaa lukemiselle olisi vähemmän, mutta haluan myös tukea kirja-alaa maksamalla fyysisistä kirjoista myös silloin, kun tiedän tulevani kuuntelemaan kirjan. Tykkään myös vaihdella eri formaattien välillä ja välillä myös käännöksen ja alkuperäiskielisen välillä. Viimeisenä ja hieman pinnallisena syynä voisin myös lisätä, että näyttäväthän oikeat kirjat kuvissa kivemmilta kuin ruudut tai kuvakaappaukset. 😀
3. Voin lukea kirjoja neljällä eri kielellä
   
   Luen pääasiassa suomeksi ja englanniksi, mutta osaan myös ruotsia ja ranskaa riittävän hyvin kirjojen lukemiseen. Yritän lukea vuosittain ainakin yhden kirjan sekä ruotsiksi että ranskaksi taidon ylläpitämiseksi. Toki kirjojen lisäksi tulee luettua myös muuta materiaalia näillä kielillä. Saksaa pystyn lukemaan myös sen verran, että lehtien luku ja somen selaus onnistuu, mutta romaanit ei mene.
4. Luen joka päivä ainakin hiukan
   
   Niinäkin päivinä, kun päivästä ei irtoa lukemiseen aikaa, luen sängyssä vähintään sivun tai kaksi ennen nukkumaanmenoa. Yritän iltaisin jättää puhelimen ja muut laitteet (paitsi television) käsiltä pois viimeistään kahdeksan maissa ja lukea, mutta aina se ei onnistu tai aina eivät aivot suostu ottamaan luettua tekstiä enää päivän päätteeksi vastaan. Silloinkin kuitenkin sängyssä luen ainakin vähän.
5. Minulla on aina useampi kirja kesken
   
   Minulla on aina vähintään 3 kirjaa kesken, yleensä enemmän. Vähintään kesken on yksi äänikirjana pääasiassa edistettävä, yksi kevyt viihde yöpöydällä illan viimeisiä hetkiä varten ja yksi muu kirja mitä luen muuten. Lisäksi usein myös Kindlessä (käytän sitä appia puhelimella ja padilla) on joku e-kirja kesken hätävarana, jos on aikaa, muttei kirjaa matkassa.
6. Lukupaikalla on väliä
   
   Kotona ollessa en lue sängyssä kuin nukkumaan mennessä. Muuhun aikaan päivästä luen mieluiten joko olohuoneen tai kirjaston sohvalla. Keskityn paremmin jos ympärillä on hieman hälyä tai ääntä, joten pidän usein lukiessa televisioa taustalla auki tai musiikkia soimassa. Myös julkisilla paikoilla voin hyvin keskittyä, mutta kirjastossa tai vastaavassa hiljaisessa paikassa en.

Saan tasaisin väliajoin Instagramissa siellä kiertäviä haasteita, mutta harvoin saan aikaiseksi siellä niihin vastattua. Senpä takia päätin kokeilla, josko niistä saisikin sarjan tänne blogin puolelle. Ensimmäisenä #toinenlukukertatodensanoo, jonka sain haasteena @lukutuuma:lta jo 2024 elokuussa.

Kirja, joka on niin hyvä, että olet lukenut sen useampaan kertaan, etkä ikinä kyllästy

On olemassa vain kolme kirjaa, jotka olen lukenut useammin kuin kaksi tai kolme kertaa ja voisin lukea aina vain yhä uudelleen: Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo, Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyys sekä Evelyn Waughn Mennyt maailma.

Kirja, josta pidit, mutta epäilet, että arvosana tippuisi, jos nyt lukisit sen uudelleen

Luulen, että aika monen kanssa kävisi näin, etenkin nuoruuden suosikkien. Sanotaan vaikka Louis de Bernièresin Kapteeni Corellin mandoliini ja Rebecca Wellsin Jumalaiset jajasiskot, jotka luin teininä ja silloin rakastin molempia.

Kirja, josta et lukuhetkellä pitänyt, mutta jolle haluaisit antaa uuden mahdollisuuden

Tunnen makuni aika hyvin enkä usko, että makuni siitä olisi muuttunut. Joskus toki voi olla kyse vain väärästä lukuhetkestä. Yksi suosittu kirja mistä en aikoinaan lukiessani pitänyt on Carlos Ruiz Zafónin The Shadow of the Wind. Siitä olen välillä miettinyt, että muuttuisiko mielipiteeni uudella lukukerralla, esimerkiksi jos lukisin sen suomeksi englannin sijaan.

Kirja, jonka ekalla yrittämällä jätit kesken, mutta joka myöhemmin luit loppuun ja josta pidit

Susanna Clarken Jonathan Strange ja herra Norrell meinasi jäädä toisellakin yrittämällä kesken, mutta kun sain sen taisteltua riittävän pitkälle, veti se lopulta tiiliskiven läpi. Hieno kirja, mutta ei niitä helpoimpia.

Kirja, josta et ensimmäisen lukukerran jälkeen osannut sanoa, mitä mieltä olit, ja joka kaipasi toista lukukertaa ajatusten selvittämiseksi

Ensimmäisenä tuli mieleen Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan. Se oli pääsykoekirjana, kun aikoinaan hain ensimmäisen kerran kirjallisuutta opiskelemaan ja ylioppilaskirjoituksista väsyneillä aivoilla se vaati muutamankin lukukerran ennen kuin aloin päästä hommasta jyvälle. Rakastin sitä kyllä jo heti ensimmäiseltä lukemalta.

Lukutuuman bonuskysymys: Mitkä kirjat haluaisit lukea uudelleen, jos vain malttaisit

Olen jo jonkun aikaa halunnut lukea uudelleen vanhan suosikkini John Berendtin Midnight in the Garden of Good and Evil. Olen lukenut sen muutamaankin kertaan, mutta edellisestä kerrasta on jo kauan. Toinen minkä uudelleenluvusta olen haaveillut viime aikoina on jo kertaalleen mainittu Mennyt maailma, jonka TV-sarjan haluaisin myös katsoa uudelleen pitkästä aikaa.